Ilmanvaihto-ongelmat

Tuntuuko sisäilma tunkkaiselta, kun saavut kotiin?

Puuttuvatko kodistasi korvausilmaventtiilit, jotka tuovat sisään raikasta ilmaa?

Vetävätkö kotisi poistoilmaventtiilit huonosti? (vessapaperin tulisi pysyä venttiilissä)

Onko makuuhuoneen ilma tunkkainen yön jälkeen?

Huurtuvatko ikkunat ajoittain?

Onko kodissasi vedon tunnetta? Käytätkö talvisin sisällä villasukkia?

Onko kodissasi tehty remontteja?

Tunnetko olosi väsyneeksi?

Vaivaako sinua jatkuvasti nuha tai tukkoisuus?

Onko kodissasi mitattu Radon-arvoja?

Onko Kodissasi vanhan talon hajua? (kellarintuoksua, imelää hajua)

Kestääkö pyykkien kuivaaminen pitkään?

Ovatko kylpyhuoneen peilit suihkun tai saunan jälkeen pitkään huurussa? (huurun tulisi poistua 10 min sisällä)

Ilmanvaihdon toiminta muuttuu talon ikääntyessä
Tehdyt remontit sekä muuttuneet asuinolosuhteet vaikuttavat ilmanvaihdon toimintaan merkittävästi. Monet eivät ymmärrä sitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta yleensä heikkenee oleellisesti näiden toimenpiteiden myötä.

Asuinolosuhteet
Neljähenkinen perhe tuottaa 10 litraa kosteusrasitetta vuorokaudessa. Lisäksi mm. eläimet, kasvit, pyykkien kuivaus ja ruuanlaitto lisäävät asuntoon kohdistuvaa kosteusrasitetta. Tästä syystä ilmanvaihto on yhä useammassa talossa puutteellinen, eikä vastaa enää tämän päivän asumistottumuksia. Pahimmillaan talo homehtuu muutamassa vuodessa!

Remontit
Monissa taloissa tehdään remontteja tiedostamatta sitä, miten se vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihtoon sekä sisäilmaan. Remontit tiivistävät rakenteita ja huonontavat rakennuksessa tapahtuvaa luonnollista ilmanvaihtoa sekä sisäilmanlaatua. Remontin myötä rakenteet tiivistyvät liikaa. Ennen ikkunaremonttia peräti puolet korvausilmasta tuli vuotavien ikkunoiden kautta.

Remontin myötä korvausilma on siirtynyt sisäilman kannalta huonompiin paikkoihin, eli lattian seinäliitoksiin ja pistorasioihin. Sen mukana pölyt ja mikrobit pääsevät kulkeutumaan rakenteisiin.

Myös lisäeristykset, kuten tapetointi ja ulkoverhousremontti tiivistävät taloa ja huonontavat luonnollisen ilmanvaihdon toimintaa sekä sisäilmanlaatua.

Lämmitys
Monissa kodeissa on tehty viimeisien vuosien aikana uudistuksia lämmitysjärjestelmiin. Vanha öljykattila, puuhella, takka, leivinuuni ja puulämmitteiset saunat ovat saaneet väistyä sähkölämmitteisten järjestelmien tieltä.

Jos vanhassa lämmitysjärjestelmässä on aikaisemmin lämmitetty puulla ja öljyllä, lämmin savuhormi on ikään kuin toiminut ilmanvaihdon moottorina. Kun hormi jää uuden lämmitysjärjestelmän takia kylmäksi, ei ilmanvaihtokaan toimi niin kuin pitäisi. Lisäksi ilmahormeja tukitaan, tai pahimmillaan niitä ei ole enää olleenkaan käytössä. 

Myös yhä useammalla asukkaalla on ilmalämpöpumppuun liittyvä harhaluulo sen ilmanvaihtoa parantavasta vaikutuksesta. Todellisuudessa se vain kierrättää rakennuksessa olevaa sisäilmaa eikä paranna ilmanvaihtoa tai -laatua lainkaan! 
 

RADON

Vaarallinen syöpää aiheuttava radon on lisääntynyt huoneilmassa. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat maailman korkeimpia. Suomessa on yli 100 000 kotia, joissa radonpitoisuudet ylitetään. Asuntoon radon kulkeutuu rakenteiden kautta. Radonia ei voi mitenkään aistia, joten mittaaminen onkin ainoa tapa selvittää radonpitoisuudet. Aikaisemmin radonpitoisuuksien enimmäisarvo oli 400Bg/m3, nyt 2018 se muuttui 300Bn/m3 .

Ilmanvaihtoremontti alentaa sisäilman radonpitoisuutta jopa 50%

(Lähde: Säteilyturvakeskus STUK
http://www.stuk.fi/aiheet/radon)